Taivaan merkit

Törmäsimme viime kesänä ajatukseen taivashuivista, eli huivia kudotaan rivi edestakaisin / päivä sen mukaan, miltä taivas sinä päivänä tiettyyn aikaan näyttää. Innostuimme ajatuksesta ja aloitimme kaikki kolme ystävystä omien huiviemme teon. Ajoitimme huivin lukuvuoteen, eli ihan koko vuotta huivissa ei ole, vaan noin 9 kuukautta. Meidän huivimme näyttävät kukin omanlaisiltaan, sillä käytimme eri lankoja ja vähän eri periaatteita huivin teossa. Yksi meistä katsoi taivaan värejä auringon nousun aikaan, ja me kaksi muuta tutkailimme taivasta puoliltapäivin. Halusin omassa huivissani jotenkin erotella eri kuukaudet, joten tein joka toisen kuukauden aina oikeaa ja joka toisen joustinta. Tässä kaikki kolme valmista huivia iloisesti tuulessa heilumassa.

 Me and my two friends ran into the idea of a sky scarf last summer and got interested in the idea, which is to knit one row back and forth depending on the color of the sky each day at a certain time. We knitted our scarves for about nine months, and we all had slightly different principles in making it, and we all used different kinds of yarn. One of us checked the sky at sunrise and two of us around noon. I wanted to separate the months somehow, so I used garter stitch and ribbing at alternate months. Here are all the three scarves swaying happily in the wind.

Tässä lähikuvaa omasta huivistani. Käytin lankana Maijaa kaksinkertaisena, joten joka päivä oli mahdollisuus yhdistää kahta eri väriä, sillä harvoinhan se taivas yhtä ja samaa väriä on. Siitä tulikin aika paksu ja pitkä, joten taitaa olla sillä käyttöä vasta kovilla talvipakkasilla. Aloitin huivin syyskuun alussa ja lopetin sen toukokuun lopussa.

Here's a close-up of my own scarf. The yarn is Maija doubled, so there was a possibility to use two colors every day, because the sky rarely is just one color. The scarf is quite thick and long, so it might not be used until really cold weather. I started my scarf at the beginning of September and finished at the end of May.

Vielä se bloggaa

Olette varmaan luulleet, että olen kokonaan lopettanut käsitöiden teon ja bloggaamisen, sillä täällä blogissa on ollut huopatossutehdastakin hiljaisempaa yli kuukauden. No, eihän nyt sentään. Käsitöitä en ole unohtanut, en vain ole tuntunut saavan mitään valmiiksi asti, ja viimeistelemättömiä töitä "retalehtaa" ympäri olkkaria. Mutta nyt sain tämän pitsipuuvillatakin valmiiksi, sain jopa napin neulottua ja langanpäät pääteltyä suht nopeassa tahdissa.

 You have probably thought that I've stopped knitting and blogging altogether, because it's been oh so quiet here lately. But have no fear, a new blog post is here. I've been knitting and crocheting as usual, I've just had trouble finishing anything. But now I finished this cotton lace cardigan, and even weaved in the ends and sewed the button quite quickly.

Short-sleeved cardigan

Pattern: Kauneimmat käsityöt 3/2012

Yarn: Sachenmayr Violena Colori, 340 g

Needles: 3 mm

Size: M

Tämä malli oli kyllä kiva neuloa, pitsikuviot oppi helposti ja kokokin osui kerralla oikeaan, kun valitsin heti vähän pienemmät puikot kuin ohjeessa. Lanka oli miellyttävää neuloa, ja tykkään sen elävästä pinnasta.

I liked to knit this pattern, it was easy to remember the lace patterns and the size is right. I chose a bit smaller needles than in the pattern, because I knit so loose. I liked the feel of the yarn, and I like the color.